torstai, 2. elokuu 2012

Vanhan loppu

on uuden alku.

Uusi ampiine.

Lämpimästi tervetuloa entiset ja uudet lukijat!

Uusi blogi painottuu, ainakin tällä hetkellä, luontoiluun.



maanantai, 25. kesäkuu 2012

Tuntuu

upealta. Meneillään oleva kahden kuukauden loma. Käsittämätön tunne.



Aiemmin olen lomilla pohtinut ja tuskitellut tulevaa. Ikä tehnee tehtävänsä:  nyt kuljetaan luonnossa ja ladataan akkuja.

Yhtä mukavaa menoa muillekin,
ampiine

keskiviikko, 6. kesäkuu 2012

Lipstikkakeitto 2 ja ulkopuolinen tarkkailija

Kuvien lisäys jälkikäteen eli elämää jälkeen juhannuksen : ) Miten sitä olikin toukokuun jälkeen niin hässäköissään, että osa kuvista jäi laittamatta.


Eilen keittiön katosta / lampusta roikkui tällainen kaveri. Välillä se kiipesi lamppuun, väijypaikalleen ja välillä tiputtautui silmien korkeudelle. Hirmuisia venyttelyjä teki raajoillaan. Esitteli vissiin osaamistaan : ) Sitä piti oikein väistää, ettei ollut hämähäkki otsassa.


Böööö!

Siellä se tänäänkin jossain seurasi lipstikkakeiton valmistamista. Ei tullut kuitenkaan nenän eteen tekemään voimisteluliikkeitä.



Lipstikat ovat nyt parhaimmillaan. Osa on mennyt jo aika kovaksi, mutta puskan sisuksista löytyi vielä pehmoisia ja tuoreita varsia.

Tällä kertaa piti käydä kauboilla ostamassa perunaa ja sipuleita.





Seuraavan kerran noudatan aiempaa ohjetta ja teen niistä tarvikkeista, mitä kotoa sattuu löytymään.



Kuiviksia löytyy aina.


Tällä kertaa keitto on valmistettu seuraavanlaisista raaka-aineista:
  • oliiviöljyä
  • 5 dl silputtua lipstikkaa
  • 3 makeaa sipulia
  • 4 - 5 valkosipulin kynttä
  • 5 isohkoa rosamunda perunaa
  • 3 rkl kuivattuja juureksia/kasviksia
  • 2 litraa vettä, mikä oli liikaa
  • 2 tl suolaa, merisuolaa
  • mustpippuria, sopivasti
  • 2 - 3 rkl Maizenaa, maissijauhoja
  • 2 dl kermaa
Kuullota silputut sipulit oliiviöljyssä. Lisää sekaan silputut lipstikat, kun sipulit ovat valmiit. Lisää vesi, suola ja kuivatut rehut. Perunat voi kuoria ja pilkkoa pienehköiksi lohkoiksi sillä aikaa, kun vesi alkaa kiehua. Lisää perunat ja mustapippuria. Anna kiehua, kunnes perunat ovat pehmentyneet.

Sekoita Maizena kylmään vesitilkkaan ja sekoita se liemeen. Anna kiehua n. 3 min. Lisää kerma.

Aja keitos tehosekoittajalla tasaiseksi. Jos haluat, voit tehdä keitosta tanakampaa laittamalla siihen vähemmän vettä tai lisäämällä suurusteen määrää.

Lipstikkakeitto maistuu mainiolle kalseana sadepäivänä.

Jännä rehu, siihen tulee himo. Edellinen keitto oli huomattavasti enemmän lipstikan makuinen. Nyt tehty keitto maistui aika lällylle. Yksi tärkeä ainesosa keitosta puuttui nyt, voi.

Lipstikkakeitto

Sitä pitää pikkuisen sipaista sekaan loppuvaiheessa. Aijoo ja se sherry. Sherry puuttui. Sitä voi lirauttaa tilkan, jos sattuu olemaan.



Porinaa.


Maittavaa.


Kuten voi kuuluu lipstikkakeittoon, niin nämäkin kuuluvat toisilleen.



Pikkiiiis, oma lämmönlähteeni ja päivieni valo, sydämen kuva.




perjantai, 1. kesäkuu 2012

Herhiläinen, Vespa crabro

luultavasti. En ole asiantuntija, joten vahvistuksia olettamalle kaipailisin, tietäisikö joku?

Kuistin matolta löytyi 26.5.2012  isohko ampiine, huikeasti tavallista ampiasta suurempi.

Pikkuisen sitä piti sormella kopasta, jotta uskaltaako sitä ottaa käteen. Aika jäykkänä oli.



Wikipedia, herhiläinen



Näissä on jotain äärimmäisen viehättävää, kuuluvat ehdottomasti sympaattisten otusten kerhoon.



Tavan ampiaisten tavoin herhiläinen laittaa lepoasennossa siipensä suppuun. Tämä reppana tosin on ikilevossa. Kuolon aiheuttajaa pitää vain arvailla. Tarkistelin kissojen naamat ja koiran, olisi luullut pistojälki näkyvän, jos ne olisivat olleet asialla.



Kimalainen ja oletettu herhiläinen. Kimalainen oli myös kuistilla.

Mistähän tulee sanonta, kimpussa kuin herhiläinen. Toistamiseen näen tuon kauniin otuksen, tosin jäykkänä edellinenkin. Tulevatko ne mielellään päälle?

Herhiläisistä.



- Kuule, Tutka.
  Kuka on purrut naamasta?



- En tiiä, mutta karvainen se oli, eikä ollut herhiläinen.

perjantai, 1. kesäkuu 2012

Toukohärkä

Kissat ja koirat ovat oivia luontotarkkailijan apureita. Ne näkevät, kuulevat ja haistavat sellaista mikä itseltä jäisi näkemättä.

Bella tutki pihalla jotain. Se vetäsi välillä päätään rivakasti taaksepäin ja heti perään kuono kohti maata tönkimään. Ajattelin sen tutkivan jotain pistävää ötökkää.



Näitä kovakuoriaisia on kolmea lajia, mutta valitettavasti lajinmääritystä en osaa näille antaa.



Otus viipotti hirmuista kyytiä ja ajattelin, etten saa yhtään kuvaa onnistumaan. Niin huikeaa oli sen meno.



Otus on juhlava ilmestys. Se on 3 - 4 cm pitkä ja väri upea metallihohtoinen syvä tummansininen.



Kerran aiemmin olen nähnyt tuollaisen. Kannon nokassa paikallaan. Tällä oli kyllä meno päällä. Etsi kiivaasti ilmeisesti munintapaikkaa.



Käteen en tuollaista ottaisi. On se sen verran kunnioittavan kokoinen. Elukka erittää myrkkyä, josta on kerrottu enemmän liitteenä olevissa linkeissä.



Myrkyllisyydestä.


Hyönteisfoorumi/toukohärkä.