Pikkuisen linnun touhut aiheuttivat kauempaa katsottuna ihmetystä. Miksi se lentelee mattomme kimpussa? Ja nyhtää sitä sieltä täältä?

Pikkuinen sinitiainen putsasi mökillä pihalle paiskatun maton. Matto sai äkkilähdön takanmuurauksen alta.

Sillä oli nokka täynnä koiran karvoja, tarkoin valittuja ja hieman vuorivillaa. Hassu otus.

 

Outoja ovat myös kissamme. Ne putsaavat myös. Peltoja. Talomme on enempi vähempi peltojen ympäröimä ja kaiken kokoisia siimahäntiä piisaa pitkillä ja lyhyemmillä hännillä varustettuina.

Yöksi kissat pyrkivät ulos, kuten nuorukaisilla on tapana. Käyvät sitten nakkarilta, snägäriltä eli pellolta hakemassa huikopalaa ja jättävät "roskat" kuistin matolle. Tänä aamuna matolla oli kaksi myyrän/hiiren naamaa ja sappi/mahalaukku. Nyt ne ovat keksineet, että jättävät jyrsijöiltä talttahampaat ja viikset syömättä, sekä ilmeisen pahanmakuiset sisuskalut. Hyiiiiii olkoon taas kerran niiden kanssa.