Herkkiä kerkkiä.
Ah. Niin se on naisen mieli vaihtelevainen.
Aamulla synkkyyden syvissä vesissä ja nyt riemua täynnä. Mahtaa miehillä olla kelkassa kestäminen.
Putkifirman työnjohtaja kävi tsekkaamassa tilanteen ja aamulla tulee korjaajat. Mikä hyvä.
Kerkkäkeitokset onnistuivat ja toinen satsi tulossa. Oikeassa kattilassa kiehuvat nyt, eivät vokki- eli wokkipannussa. Vaan hyvinpä tuntui wokkipannukin asian ajavan.
Siivilöinti.
Kyllä oli helppo tehdä Pankin talkkareiden ohjeilla. Tykkään tuollaisista selkeistä ohjeista.
Ilkeitä ohjeita ovat:
- punnitset niin ja niin monta grammaa sitä sun tätä
- viilaa välillä pilkkua
- sulattele ja jäädyttele välillä niitä ja näitä
- lisää aiempiin aineksiin suhteutettuna niin ja niin monta millilitraa sitä ja tätä
- juokse välillä pari kierrosta talon ympäri
- ja muista olla tarkkana ja niistää pilkkua aina useiden hankalien työvaiheiden välissä
Mummo se osasi myös nämä hommat. Soitin opiskeluaikana Rovaniemeltä ja kysyin karjalanpiirakoiden teko-ohjetta.
- yks kahvikupilline kylymee vettä
- yks kahvikupilline rukkiista
- yks tielusikka suoloo
- kaho sitte, jos tarvihtoo lisätä vettä tai ruisjauhoo
- uuni nii kuumaks ko saat
- yks kanamuna riisiin sekkaa, jot ei kuohu paistais yli
Voi olla, että murre ei tule näin parinkymmenen vuoden takaa muistista puhtaana, mutta ohje jäi hyvin mieleen.
Vaan takaisin kerkkäkeitoksiin. Siivilöity liemi näyttää sahdilta.
Tämän jälkeen lisättiin sokeri ja keitettiin 6 tuntia.
Purkitettuina ja pullotettuina.
Koko ensimmäisen keiton saalis, pikkasta vaille kaksi litraa. Keittoaika 2 + 6 tuntia. Toivottavasti jämähtää vielä tästä. Kuumana oli aika litkua.
Steppaillen siivilöimään seuraavaa satsia.
Kommentit