Vähemmän kaunis, tavanomaista kärpästä suurempi rohilas kiinnitti huomiota kuistilla.

Sitähän piti sitten kuvata eestä ja takaa.

Näytillä hyönteisen parempi puoli, sillä ehdottomasti se oli vielä karumpi ilmestys etupuolelta.

Jonkinsorttinen petokärpänen. Ehkä?

Vuan tässä se tuli taas todennetuksi: jos ei pysähdy, ei myöskään ehdi nähdä mitään. Ylläolevan rumilaan ansiosta löysin tämän kaunokaisen.

Onkohan se horsmakiitäjä, jonka toukan täällä viime kesänä esittelin vai pikkukiitäjä?

Se oli käsittämättömän kaunis. Mutta ei niin julman iso, mitä kuvittelin horsmakiitäjän olevan.

Valitettavasti en saanut siitä yhtään naamakuvaa.

Kuvaussession lopuksi

se pärisytteli siipiä paikallaan. Tuli mieleen aikoinaan Lappeenranta Airshowssa ennen lentoon lähtöä lämmitellyt valtava kuljetuskopteri. Tämä otus teki aivan saman. Pärisytti siipiään hyvän tovin paikallaan - ja lensi pois.

Juhlallisesti.