Sorvia ja särkiä.

Naapurin kanssa kävimme tänä suvena piitkästä aikaa ongella. Jopa tuli saalistakin. Ajattelin kissan vintiöiden olevan onnessaan ruokalistaan tulevasta vaihtelusta, mutta situt ja rattaat. Miehen kanssa yömyöhäisellä putsattiin ja keiteltiin arvon viiksiniekoille kaloja. Pääsivätpä seuraavana päivänä nirpistelemään nokkaansa.

Bellalle kelpasi, suurena herkkuna. Tästälähin kalastamme koiralle ja kissan venkulat saavat tyytyä kaupan sapuskoihin.

Vesi ja kupu. Sielu lepäsi.

Suosittelen.

Yritän jatkaa harrastetta, kunhan taas jalat maata tapaavat.