Kylällämme järjestetään joka vuosi kyläglögi Tuomaanpäivän aikoihin. Muistan ensimmäisen vuodelta 2003, jolloin olimme juuri muuttaneet tänne. Se järjestettiin postilaatikoilla. Ei siis niiden päällä, vaan niiden tuntumassa. Tuntui tosi mukavalta tavata uusia ihmisiä glögittelyn merkeissä.

Paikka vaihtelee vuosittain ja tänä vuonna se oli eilen hallimme päädyssä. Roudasin jo hyvissä ajoin päivänäöllä pöydäntekeleen ja tuoleja pihalle. Laittelin roihuja palamaan ja lyhtyjä roikkumaan puiden oksille. Pöydällä ja sen lähellä oli kynttilälyhdyt, mutta valoa oli silti liian vähän, siis nuotion tekkoon!  Se valaisikin koko alueen hienosti ja lämmitti. Päätettiinkin tästä lähtien aina tehdä notski, kun pihallamme tapahtuu. Vähän suunniteltiin pääsiäisvalkeita, noita-akkahan löytyy talon puolesta. Ja mustia kissoja.

Naapurit toivat glögit ja piparit, kuinka saattoikaan kuuma glögi maistua niin hyvältä. Lunta tuli hissuksiin koko ajan. Pöytää sai sutia urakalla harjan kanssa puhtaaksi, vaan eihän sitä loppujen lopuksi enää kehdannut tehdä. Sieltä ne piparit löytyivät lumihunnun seasta ja glögi pysyi termareissa kuumana.

Kuvasta voisi päätellä, että kylällämme asuu minimaalisen vähän porukkaa, mutta kaikki eivät syystä tai toisesta päässeet mukaan. Elämmehän vuoden kiireisintä aikaa. Hetken hengähdys kaikessa kiireessä tuntui mukavalta.

Valoisaa aikaa on vähän: Tällä hetkellä, klo 8.40, ikkunasta ulos katsottuna maisema näyttää sinertävältä.

Olemme kuin maanmönkijäiset pimeässä. Tuntuu, että silmiä täytyy pitää ihan levällään jotain nähdäkseen, eikä silti näe.

Apuvalon turvin saa tehtyä kaikenmoista käsityön tapaista. Julkaisukelpoisia, ehkä, jouluaaton jälkeen.

Huovutetut pohjalliset, kumppareihin tehty ja lahjaksi annetut.

Näissähän ei ole mitään ihmeellistä, muuta kuin niiden ominaisuus. Ehta lampaanvilla sitoo hyvin kosteutta kengissä. Nämä ovat sellaiset vähän testikappaleet ja nyt pitäisi hankkia lisää huovutusvillaa. Sain eräältä lapasentekijältä jämälankoja, joita voin neulahuovuttaa pohjallisiin koristeeksi. Hahtuvalankaa. Huovutan villan aika löysäksi ja paksuksi, niin se muotoutuu kengässä miellyttävästi jalkapohjan muotoon.

Talvikengissäni on tällaiset ja parempia ei voisi olla. Paitsi turve-lampaanvilla pohjalliset, mutta mistähän niitä nykyisin enää saisi?

Ja nyt, vaikka miten ei haluttaisi, on tehtävä kauppalista ja lähdettävä kaupoille. Oi joi ja ui jui. Sen jälkeen alkaa kunnon jumitus ja jyyrääminen. Trallalaa, 1200 palan palapeli odottaa!

Yhtä leppoisata menoa muillekin

toivottaa ampiine