vaikka ei verkkoja nähtykään, saatiin kolme laatikollista kalaa.

Yhdessä lodjussa n. 12 kg kiilukylkiä.

Näitä riitti useampaan huusholliin ja omiksi tarpeiksi putsaamista parille illalle. Siitä kiitos miehelle, jolta fileointi käy jo kuin luomisen työ. Saaliista iso kiitos pyytäjille ja kalojen päästelijöille. Siikoja olivat pyytämässä, mutta verkot olivat tärähtäneet yhtenä yönä täyteen punasilmä-hopeakylkiä ja kunnollisen kokoisia vielä.

Särki, Rutilus rutilus, on mainettaan parempi ruokakala. Netistä löytyy ruuanlaitto-ohjeita pilvin pimein.

Kalat suomustetaan ja fileoidaan. Nahka kannattaa jättää, se antaa makua, näin  kerrottiin.

Pääsin vihdoin pyörittämään vanhaa myllyä. Pari kertaa myllytetyt fileet näyttivät sopivilta koostumukseltaan. Herkullisen näköistä se ei ollut.

 

Kalapihviohje, kalojen päästelijän mukaan:

• särkimujua, melko paljon
• 3-4 kananmunaa
• reilu hyppysellinen jauhettua valkopippuria
• puolikas sipuli pieniksi paloiksi pilkottuna
• 2 tl suolaa
• 2 dl kuohukermaa
• korppujauhoja
• voita paistamiseen

 

Kalataikinasta muotoillaan pihvejä, jotka leivitetään.

Kannattaa tehdä koepaistos ja tarkistaa, että maut ovat kohdallaan.

Paistetaan voissa kullanruskeiksi ja nautitaan perunamuussin kera.

Piffejä riitti pakasteeseen asti ja ovat maultaan parempaa, mitä arvata saattaa. Pesee kalapuikot 6-0. Eikä ole lisäaineita, nimittäin.

Meille sanottiin, että kaivakaa kalat vaikka maahan, jos ette jaksa putsata. Ei saatettu laittaa maanparannusaineeksi tuollaisia herkkupötkäleitä.