Luonnossa tapahtuu.

Meidän paikalla olen kerran nähnyt puuhkahännän puussa. Niinpä riemu oli eräänä aamuna männä viikolla suuri, kun näin pitkästä aikaa vipeltäjän.

Ilmeisesti naapurilla on pähkinoitä. Hopusti meidänkin hankintalistalle. Oravainen taituroi naapurin ja meidän välissä olevalla ns. vapaavyöhykkeellä. Välissämme on kunnon tureikko, vähän oikein hävettää. Mutta linnut ja näemmä orava viihtyvät siinä hyvin.

Kurre jämähti aivan paikalleen. Kuvasin varovasti sitä eri suunnista. Se istui nätisti paikallaan ja piti käpäliään rintansa päällä. Toisena aamuna näin sen vilahtelevan vanhan lintupöntön reiässä. Tehneekö pesää sinne. Olisipa hauskaa.

Eilen näimme yksinäisen lentävän joutsenen, kaupunkiin oli ilmeisesti matkalla. Täällä ei ole sulia paikkoja mailla halmeilla.

Toivottavasti saisin otettua kuvia pyrstötiaisista. Luulin eräänä iltana hämärissä västäräkkien tulleen. Ystävän kanssa sitä pohdimme, taitaa olla himppasien liian aikaista. Hirmuinen vipinä kävi vaahterassa pikkuisten pitkähäntien puuhaillessa. Eilen näin nekin paremmin, mutta kovasti tuntuvat arkoja olevan.

Lumen määrä on käsittämätön. Ja lisää tulee. Hiiruviirujen jälkiä näkyi hangella paljon, hmmm, missä pöllöt?