Räpylöitä tuli kokeiltua kerran. Niillä pääsee tolkuttoman lujaa.
Aiemmin kesällä aiheesta touhotin. Näin elokuun puolivälissä voi todeta: sukellusharrastus on edennyt hitaasti, mutta varmoin askelin eteenpäin.
Monissa vesissä, pimeissä ja kirkkaissa, isoissa ja pienissä, on tullut tänä kesänä uitua, mikä on 100 % tai 99 % edistys aiempiin aikuisiän kesiin. Vielä en uskaltautunut katsomaan maskilla veden alaista maailmaa. Lohtajalla se oli jo lähellä, melkein uskalsin. Meren pohjan näki hyvin veden päältäkin. Kuten mökkirannassamme, josta ylläoleva kuva on otettu. Tavoitetta riittää. Ehkä ensi kesänä... Tai ensi viikonloppuna.
Mökillä kävimme viime viikolla ensimmäistä kertaa sitten 14.6.
Koko hiekkapiha oli pienen pienten koivun taimien viheriöimä. Voisiko mitenkään kasvattaa minikoivunurmikkoa? Olisi se vaan hieno.
Tuntui hienolta olla mökillä, vaikka rakentaminen ei onnettomuuden vuoksi tänä kesänä edistynytkään. Vaan onhan noita kesiä ja voihan sitä talvellakin raksata.
Tuollaisen kyytiin kun pääsisi. Lähestyessämme Kokkolaa näkyi taivaalla kuvan pampula. Auto seis ja kuvaamaan taivaalla matkaajaa. Hieno pallo, mikä lie.
Kommentit