Keskusteltiin eilen keventämisestä. Siis ruokavalion ja sitä kautta ruhon. Tehtiin suunnitelma, että syödään pois kaikki epäterveellinen kiusaamasta.

Illalla syötiin grillimakkarat pois.

Suklaapussia hypisteltiin, mutta se olikin jo tyhjä. Vähän oli pettymys.

Tänään tein kesäkurpitsaveneitä, mitkä sinällään ovat ihan terveellisiä.

Vaan jääkaapissa oli vielä pekonia ja sekin oli syötävä pois.

Ohje:

Kääri pyöreästä kesäkurpitsasta leikattujen lohkojen ympärille pekonia. Uuniin 200 astetta ja sieltä tavara pois, kun pekoni on kauniin ruskettunutta.

Ette usko kuinka on hy-vääää! Ihmisellä, joka on perso pekonille ja kesäkurpitsalle, paistos saa sukat pyörimään jalassa.

Kurpitsoita kasvaa kuin sieniä sateella äitini kasvattamana. Pitänee ostaa fetajuustoa ja laittaa kanttarelleja pekonterin tilalle. Kanttarellien etsintä käy liikuntasuoritteesta.

Oman pottumaan satoa vuonna 2006. Laittelimme maahan kaikenlaisia itäneitä jämiä ja kunnon perunoita niistä tuli. Kuvassa mieheni esittelee ylpeänä kölliköitä. Rosamundistamme tuli erinomaisia uuniperunoita ja muussia. Kuvassa jokin muu lajike.

Hyvästä sadosta intoutuneena seuraavana vuonna oikein ostimme Rosamundan siemenperunoita. Sato sinä vuonna = maahan laitettujen Rosamundien määrä. Sen jälkeen emme ole yrittäneet perunanviljelyä.

Mutta vielä rehottaa monivuotiset yrtit. Niitä ei kehtaa paljaaltaan syödä. Ensin pitäisi tunnistaa ne. Laittelen joskus kuvia niistä, jos vaikka saisin tunnistusapua : )

Hyvä omenavuosi näyttäisi tulevan. Kuvan omenat vuodelta 2006. Häjyn makuisia, mutta todella hyvänmakuinen hillo näistä tulee.