- Mitä tuijotat?

 

-En ole kussut!

 

- En varmasti ole kussut työpöydälle vieraan kissan kuvan päälle ja kynälaatikkoon!

 

- Ähhähä-häää! Vaikka kusinkin pöydälle, en tunnusta.

 

Meidän Varjo on varsinainen veitikka. Aiemmin on tullutkin jo mainittua, se on todella mustasukkainen kissa. Pikkarainen kun tuli taloon, piti se vihaa ihmisille ja muille kissoille kaksi vuotta. Yöllä kynsi sääristä säleitä, iski kynsillä ja puri, kun sitä silitti. Murisi, kun sen otti syliin. Pikkaraista se vihasi, tuijotti niin kauan, että Pikkikseltä hermo petti ja ajoi takaa. Nyt se on rauhoittunut ja tulee jopa silitettäväksi.

Toukokuun lopuilla työpöydällä oli printattuna vieraan kissan kuva ja kysyin mieheltäni, mitä märkää ja kiteistä sen päälle oli kaatunut. Ei mitään tietoa.

Jokin aika sitten ihmettelin työpöydän ääressä ihmeellistä hajua. Kävin käsin tunnustelemassa työpöydän alta nurkkaa ennen imurointia, ei ollut siellä lammikkoa. Keväämmällä keittiössä imaisin samaa hajua imuriin. Se oli uuden imurin osto.

Haju vaan jatkui ja paheni. Etsin ja etsin. Kiteytynyt kissinpissi paljastui työpöydältä kynälaatikosta ja sen alta. Pohdittiin miehen kanssa voiko Varjo vihata niin paljon muita kissoja, että kusee niiden kuvienkin päälle. Luultavasti voi.