Ettei millään kykene katsomaan Innoa, Jokakodin asuntomarkkinoita, remonttireiska ohjelmia tai ylipäätänsä mitään rakentamiseen liittyviä ohjelmia. Tänä aamuna vähän yritin.

Ne ovat kuin liian jännittävät kauhuelokuvat. Ei pysty, ei vaan kykene.

Keittiö syksyllä 2005. Talo mallia 1920.

Tänään näyttää jo paremmalta, vaikka tekemistä riittää. Purkukuvat ovat  paperiversiona, vanhan kameran aikaan otettuja...Purkaminen aloitettiin 2004. Huoh.

Ohjelmissa kaikki sujuu niin nopeasti ja kivuttomasti. Maako käy hymyilemässä ja sanoo: tähän me laitetaan häränverenpunainen lattia ja se on sitten siinä. Kaikki ovat hirmuisen innoissaan. Suolaa haavoihin.

Omat projektit kestävät vuosikausia, kaaosta ja pinnan paukkumista. Vaan kyllä se luonnetta kasvattaa.

Ja ettei ihan tylsäksi elämä menisi, aloitettiin kesällä 2007 mettää raivaamalla uusi työmaa, mökin rakennus : )

Pitäisiköhän skrapata viimeviikolla ostettuja arpoja? Toivoa on. Kaikenlaista.